Joo eli muutaman paivan orientaatioleiri ensin Mumbaissa, oli hieno hotelli. Ikava kuitenki kalvaa pahasti ja itkua on riittanyt suomesta asti. Tajuun nyt jo et kui hieno maa Suomi onkaa ja mite ihana se oma perhe on. Saa nahda kui kauan siedan tata ikavaa, kui pia meen kotii. Tuntuu oikeesti niin niin pahalta ajatella ettei naa kavereita, perhetta,poikaystavaa ja kotia ennen ens kesaa. Sen verra kuitenki paatin et oon taal pari kuukautta ennen ku teen mitaa kotiinlahtopaatoksia. Ei sita vaihtoo joka paiva laheta ja maksettu tasta! :D En kuitenkaa haluu ajaa itteeni hulluks ikavan kanssa. Saa nahda.
Perhe vaikuttaa nyt ihan kivalta. Kuumat yot kylla tulossa kun nukkuessa ei saa kayttaa edes lyhyita housuja. Mut saa syoda kasin, jei :) Sangyt on kans sen verran kovia et huh huh. Mut eikohan kaikkee totu. Kylma on kanssa, toivon et oisin ottanu pari hupparia matkaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
kiva kun päivittelit blogia jo näinkin pian :)
VastaaPoistaeiköhän se ikävä pikkuhiljaa pienene, 2 kuukauden päästä et enään haluukkaan lähteä :)
kuule rakkaani... sua odotellan täällä yhtä paljo ku sä haluisit päästä tänne.. mutta ole siellä hetken siellä jotta näet kulttuuri sen sellasta. sinua kaivaten Jali<3 :)
VastaaPoistaolet tajunnu viikossa sen mihin usemmil menee koko elämä!vietä mahtava vuosi
VastaaPoista